25,63e päivässä

Lupaan, että tämä on viimeinen henkilökohtainen ruikutus ainakin vähään aikaan. Konkreettisia esimerkkejä kolmen luukun systeemin toimivuudesta(?) vain harvoin kasaantuu näin paljon kerralla.

Juuri kun meinasin masentua tulevaisuudettomuudesta ja haaveettomuudesta ja ameeboitua sohvan pohjalle tuijottamaan Tietä Avonleaan ja Isä Dowlingin mysteerejä päivästä toiseen, kotimainen lonkerohirviö päätti toisin. Kaikki kolme virastoa alkoivat säännöllisesti, vuorotellen, lähetellä kielteisiä päätöksiä, mystisiä epäselvyyksiä ilmestyi nettiasiointisivustolle ja puhelinlinjat olivat toki tukossa päivästä toiseen. Ken syödä meinaa, sen pitää työtä tekemän, vaikkei työ olisikaan muuta kuin täysipäiväistä työttömyyden ylläpitoa.

Toukokuussa TE-keskukselta tulevat ylläpitokorvaukseni kolmen kuukauden ajalta katosivat. Niitä ei tullut eikä ollut tulossakaan. Paperit oli toimitettu työvoimatstoon, niin sanoi virkailijan tietokonekin. Kävin tiskillä ja kaikki oli kuulemma kunnossa. Odotin viikon ja soitin - kaikki oli kunnossa, seuraava maksupäivä olisi saman viikon perjantaina. Odotin perjantaihin ja vielä maanantaihin ja soitin, ja vasta nyt yhteensä kolmen viikon päästä myönnettiin, että työnantajan allekirjoittamat lomakkeet olivat vain kadonneet ja joudun tuomaan uudet tai rahaa ei tipu. Kun ihmettelin miten tällainen on mahdollista, sain kuulla kuinka laivatkin uppoavat ja lentokoneetkin tippuvat taivaalta. Kaikenlaista siis vain tapahtuu.

Touko-kesäkuun vaihteessa ihmettelin, miksei uutta työtöntyötön-lappua tule jo postissa. Kelassa sanottiin, ettei työnhakuni ole työvoimatoimiston lausunnon mukaan ollut voimassa pariin viikkoon. Työvoimatoimistossa todettiin että "hups, unohdettiin" ja annettiin korjattu lausunto toimitettavaksi Kelaan.

Samalla tapaamisella työnhaun voimassaoloaikaa jatkettiin loppukesään pääsykoetulosten yli ja pahoiteltiin syvästi tapahtuneita virheitä. "Ettei sun tarvitse koko ajan täällä ravata." Tämä jäi ilmeisesti merkitsemättä koneelle, koska kolme viikkoa myöhemmin huomasin oikeuden työmarkkinatukeen katkenneen juhannuksena. Tällä kertaa asia selvisi poikkeuksellisen helposti vain yhdellä virastojonotuksella, vaikkei minulla ollutkaan mitään sanaa vahvempaa näyttöä työnhaun voimassaolon siirrosta. Kiitos, tällä kertaa.

Koska nämä kesäkuun tuet tulivat em. syistä vasta kuun lopussa, on sosiaalitoimisto laskenut ne heinäkuun käyttövaroiksi, samoin kuin toukokuussa maksetun ja käytetyn minimityömarkkinatuen. Koska heinäkuun työmarkkinatukikin tuli vasta, niin minullahan on tässä kuussa selvästi kolminkertaiset käyttövarat ja siksi itse maksettava vuokraosuus on kaksinkertainen tavalliseen nähden. Ilman paljon harjoiteltua puhelinaikakitinää ja vielä toistaiseksi suullista itseoikaisupyyntöä käyttövaroiksi jäisi tässä kuussa 80e.

Kiitos virastojen, en ole ehtinyt vaipua apatiaan. Päivät täyttyvät tiukkasanaisista puheluista, puhelinajoista, soittopyynnöistä, kirjallisista huomautuksista, kopioiden ottamisesta ja ennen kaikkea jonotusnumeroiden tiiviistä tuijottamisesta. Välillä voi riistää ajatukset irti omista virastosotkuistaan ja kyhätä takaisinperintävastineita tai itseoikaisupyyntöjä tutuille ja kavereille. Viimeisimpänä projektina tutustuin pakkolunastukseen ja maankäyttölakiin, ja päätin sittenkin tehdä tästä vielä uran ja jatkaa ensi vuonna alan opintoja siellä jossain kaukana täältä, minne en ole halunnut muuttaa takaisin kirveelläkään.

Ja vielä kehtaavat sanoa, että suomalainen sosiaaliturva ei aktivoi.