torstai 12. marraskuuta 2009

Kaikki talven tarpeet

Ruokajonotuttava, jonka tiedän jo pitkään vieneen leipää ja kuivaruokia Kalasatamasta häädetyille Itä-Euroopan romaneille, kertoi hätääntyneenä ja epätoivoisena tutuistaan, jotka Diakonissalaitoksen järjestämän hätämajoituksen jälkeen ovat jäämässä taivasalle Rastilan leirintäalueelta. Kaksi on (ihan oikeasti siis) kuuromykkiä, nuorella pojalla on ollut viime aikoina korkea kuume ja suurimmalla osalla ei ole enää edes käsinkyhättyä hökkeliä mihin mennä säätä suojaan, asuntovaunusta puhumattakaan.

Vakaa mielipiteeni on, että oli kerjäämisestä ja elintasosiirtolaisuudesta mitä mieltä tahansa, ihmisten perustarpeet on pyrittävä täyttämään. Oli romanien syy täällä oloon mikä hyvänsä, niin moraalinen velvollisuus auttaa mahdollisuuksien mukaan tulee jossain vaiheessa vastaan, ja minulla se vaihe tulee kohdalle silloin, kun kyse on ruoasta ja sääolosuhteissa selviämisestä. Kunnioitan kyllä niitä, jotka ottavat vieraita asuntoihinsa edes väliaikaisesti, mutta koska en ole itse valmis tekemään sitä enkä todellakaan antamaan rahaa, niin toivottavasti saan tutuilta ja naapureilta kokoon edes muutaman talvitakin ja lasten villasukkia. En tiedä kehtaanko enää jutella tämän ruokajonotuttavan kanssa, ellen edes yritä.

Talven tullen avuntarve ja puute konkretisoituu. Rahan puute alkaa näkyä päälle. Vielä 5-6 viikkoa sitten tuttava kulki läpykkäillä, kun ei ollut varaa kenkiin; yhä useampi ruokajonossa tapaamani kyselee, tietäisinkö sattumalta paikkoja, joista saisi ilmaista lämmintä ruokaa, kun talvikenkien osto vei ruokarahat - tai jos edes johonkin pääsisi sisälle lämpimään istumaan ihan luvan kanssa, ettei omaa kämppää vailla aina joutuisi kävelemään päämäärättömästi ulkona pysyäkseen lämpimänä. Viime viikkoina olen ollut blogin ja ruokapaikkalistan aloittamisesta iloisempi kuin koskaan. Tulen aina loppupäiväksi hyvälle mielelle, jos osaan kertoa jollekulle, missä jaetaan lämmintä ruokaa lähipäivinä. Tuntuu, että jonoihin on tullut yhä enemmän uusia kasvoja, sellaisia, jotka häpeillen tulevat sinne vasta äärimmäisessä hädässä elettyään hanavedellä päiväkausia ja itkevät kävellessään ruokakassin kanssa kotiin. Ette ikinä uskoisi, kuinka paljon näkymätöntä hätää istuu ostarin penkeillä siivosti eläkkeellä tai ehkä vähemmän siivosti asunnottomina.

Joudun myöntämään, että reilun vuoden ruokajonohistoriani aikana olen joutunut aika radikaalistikin muuttamaan käsitystä ihmisistä yleensä. Suurinta osaa ennakkokäsityksistä ja -luuloista en edes tajunnut ennen kuin jouduin jonkin tilanteen myötä tarkistamaan niitä. Luulin joskus olevani ennakkoluuloton ja suvaitsevainen (hrrrr); nyt ymmärrän suvaitsevaisuuden tarkoittavan vain sietämistä [tolerance], ei hyväksyntää, luokittelemattomuutta tai ihmisen näkemistä ihmisenä. Ruokajonossa saattaa törmätä joskus ajan mittaan juonitteluun, selkäänpuukotuksiin (kuvaannollisesti kuitenkin), kiittämättömyyteen, velanperintään, viinakramppeihin, äärimmäiseen itsekkyyteen, välinpitämättömyyteen ja aggressioihin. Silti väittäisin, että harva hyvin toimeentuleva kokee tai näkee yhtä paljon vilpitöntä auttamista, vähästään antamista, välittämistä, ystävällisyyttä ja rehellisyyttä. Eikä siihen yleensä edes tarvita Jeesusta.

21 kommenttia:

  1. Sorry: EI ole kuuromykkiä, on kuuroja. On kuurojen pappi ja diakonissa -> yhteys sinne, jollei muuta muka löydy! Lisäksi on erityissossuja jne. Liiton osoite on http://www.kl-deaf.fi/ ja sieltäkin voisi joku yrittää antaa lisätietoja.

    VastaaPoista
  2. Anonyymi: Anteeksi ja kiitos huomautuksesta. Tajusin vasta itsekin, että termivalinta oli väärä ja asiaton. Viittomakieli kun on kommunikointitapa siinä missä äänteisiin perustuvat kieletkin, eikä käsin viestivää ole sopivaa kutsua kuuromykäksi.

    Toivottavasti et ajattele, että asiattoman termin käyttö olisi ollut vähättelevää tai tarkoituksellista. Ajattelemattomuutta ja asiantuntemattomuutta kylläkin, sen myönnän.

    Ja tosiaan, diakonissalaitos on tietääkseni tehnyt parhaansa näiden ihmisten auttamiseksi, mutta heilläkään ei varmaankaan ole resursseja määrättömiin. Monien ongelmien kohdalla ei myöskään aina ole helppo saada apua tai edes löytää tahoa, jolta sitä pyytää...

    VastaaPoista
  3. Hei, tulin noista talvikengistä mieleen, että tikkurilan kierrätyskeskuksen ilmaispuolella on ollut valtava määrä erityisesti miesten talvitakkeja..

    VastaaPoista
  4. Olipa hienoa kuulla, iso kiitos tiedosta! Pitääkin heti laittaa sanaa kiertämään, kun paikkakin on vielä sellainen mihin julkisilla hyvin pääsee.

    Linkki kierrätyskeskuksen sivuille:
    Tikkurilan kierrätyskeskus (Horsmakuja 6)

    VastaaPoista
  5. Puolueiden nuorisojärjestöissä tuntuu olevan jonkin verran hyvää tahtoa:

    Vantaan vihreät nuoret: Haaste: Villasukkia asunnottomille!

    Vantaalaiset vihreät nuoret haastavat siis ihmisiä neulomaan villasukkia, kaulaliinoja, pipoja sun muuta lahjoitettavaksi ensi vuoden asunnottomien yön yhteydessä tarvitseville.

    Tuttava kuittasi projektin porvarisnuorten omatuntokohotukseksi ja vertasi sitä entisajan porvarisnaisten vellijakoihin, kun todellisuudessa tarve kuitenkin on rakenteiden ja palveluiden muuttamiselle eikä "näpertelylle". Kritiikki oli ihan aiheellista, mutta - harmi kyllä - hyvin harvalla meistä on mahdollisuuksia vaikuttaa niihin rakenteisiin (joojoo, äänestetään äänestetään, mutta siis oikeita vaikuttamismahdollisuuksia). Jos ei voi vaikuttaa rakenteisiin tai vaikka vaikuttaisi niihinkin, niin minusta akuuttiapua ei saa väheksyä. Tänään tehtävä päätös tukiasuntojen rakentamisesta ei kuitenkaan auta vielä huomenna... :) Hyvä siis, että akuuttiapuakin jostain saa, oli kyse sitten ruoka-avusta, lämpimistä vaatteista, velkaneuvonnasta tai vain sosiaalisista kontakteista.

    Kannustaisinkin näin talven tullen kokoamaan niitä ylimääräisiä ja vanhoja talvivaatteita ja viemään niitä jakopisteisiin...

    VastaaPoista
  6. Heh, luitkohan kipakan kirjoitukseni romanien oleskelusta? =) En tiedä miksi minulta ei empatiaa heru... Ehkä minusta on tullut tunnevammainen?! Mutta taitaapa olla niin, että jos ylittää 3kk:n oleskeluajan, se tarkoittaa että on muuttanut maahan, joten eiköhän niille pian löydy sossun rahat ja kaupungin asunto! Jos vain luku- ja kirjoitustaidottomina jotenkin kahlaavat läpi oleskelulupahakemusrumban.

    Lohdullista mutta ärsyttävää, että muillakin ei ole varaa talvikenkiin! (Ärsyttävää siksi että miten kengät VOIVAT maksaa niin rutosti!)

    Kun nyt kiukkuan, niin ärsyttää sekin että ruokajonoihin tulee enemmän ihmisiä eli eikö tälle köyhyydelle muka voi mitään tehdä! Ai niin, piti leikata kaikkea kun maailman rikkain maa on köyhtymässä... (Tietävätkö kansanedustajat oikeasti köyhien tilanteesta???) GRR.

    VastaaPoista
  7. Olen parhaillaan jakamassa Kummisedän jäämistöä eli vaatetta ja kenkiä täällä meidän tarvitseville hörhöille. Jos kenkäkoko on n. 42, löytyisi varmaan lenkkarit tai talvikengätkin. Samoin ehkä talvikengät, jos koko on n. 39 - 40 (voin katsoa, onko omassa varastossa ehjää). Jätä viestiä tänne tai suoraan Welhottaren meiliin, lupaan katsoa asiaa heti kotona!

    VastaaPoista
  8. Ofelia: Kansanedustajille ja vastaaville hyvätuloisille - joitain poikkeuksia lukuunottamatta tietenkin - köyhien hätä on numeroita ja pykäliä. Monia hyvällä tahdolla ajettuja muutoksia ei joko saada läpi esim. työmarkkinajärjestöjen vastustuksesta, budjettikompromissien vuoksi tai ei aina vain yksinkertaisesti ymmärretä, mitä reaalisia seurauksia niistä hyväntahtoisista muutoksista voi olla. Pahimmassa tapauksessa ne vain pahentavat asiaa, ellei joka pirun asiakasryhmää huomioida syvempään suohon ajamisen sijaan. Köyhät ovat vain yksi ryhmä kaikkien lisää vaativien joukossa, eikä hädän moniulotteisuutta tosiaankaan aina ymmärretä.

    Muistan kyllä kantasi romanisiirtolaisiin. :) Oma kantani taas jotenkin on se, että vaikka tilanne kuinka olisi seurausta ihmisen omista valinnoista (esim. vaikkapa päätöksestä lähteä kiertolaiseksi maahan, missä ei ole toivoakaan muusta kuin kadulla kerjäämisestä), niin hengissä selviäminen ja jonkinlainen ihmisarvo on turvattava. Teoriassa olen sitä mieltä, että vastaavassa tilanteessa haluaisin itsekin oikeuden etsiä elintasoa - tai edes turvallisuutta - kotimaan ulkopuolelta (kansallisvaltiorakenne on vain vanhentunut jäänne viime vuosisadan alusta), joten en osaa enkä halua tuomita siitä ketään.

    Rahaa en ole valmis antamaan, koska siihen en koe mitään moraalista velvoitetta enkä ole vakuuttunut sen hyödyistä, mutta oli apua tarvitsevan tausta mikä hyvänsä (alkoholismi, "väärä" kansalaisuus...), niin tämä yhteiskunta tuottaa niin jumalattomia määriä hyötyjätettä ja ylijäämää, että sen heittäminen hukkaan apua tarvitsevien sijaan sotii jo oikeustajua vastaan.

    En halua väitellä kenenkään kanssa siitä, onko romaneilla joku "oikeus" tulla "meidän" maahamme, mutta oli ihminen alkoholisti tai siirtolainen, niin oikeuden ruokaan, turvallisuuteen ja lämpöön olisi oltava universaali. Tiedän monien olevan tästä eri mieltä enkä halua tuomita ketään, joka vain kykenee perustelemaan mielipiteensä itselleen, mutta samalla tietysti toivon, ettei minuakaan vastavuoroisesti tuomita. :)

    VastaaPoista
  9. Polgara: Jees. Jaa nyt ihmeessä niille tarvitseville hörhöille ensin, ja jos jotain jää yli, se on melkoisen varmasti tervetullutta jakoon joko ruokajonon asiakkaille tai niille romaneille, miten itse haluat. Talvi on pitkä ja ulkona se on myös yleensä aika kylmä, joten aina kaikelle löytyy varmasti iloisesti yllättyvä onnellinen vastaanottaja. Tarvittaessa voin vaikka käydä hakemassa ja viedä eteenpäin... Olisipahan joskus joku syy poistua lähikauppaa kauemmas. :)

    Kiitos, jos jaksat katsoa mitä löytyisi. Muutenkin tullut nyt parin päivänä onnellisen yllättynyt olo siitä, miten moni suhtautuu ylipäätään myönteisesti "kaikenmaailman renttujen, spurgujen ja kerjäläisten" vaatettamiseen. :b

    VastaaPoista
  10. Moi taas.

    Kerroit, että olet saanut hyvänmielen aina kun voit neuvoa ihmisille, että mistä he saattaisivat saada lämmintä ruokaa (tai apua yleensäkin). Tämä tunne tuntuu tietysti mielyttävältä kiitokselta, mutta oletko kokenut tai oletko toivonut saavasi muunlaistakin kiitosta blogisi kautta?

    Tarkoitan, että itse sain entisen foorumin kautta/avulla (joka oli noteerattu eräällä taholla) mahdollisesti mahdollisuuden päästä oppisopimuksella opiskelemaan uutta ammattialaa.
    (Tokikin "mahdollisesti mahdollisuus" sanaparina on varsin ehdollinen ja ei läheskään varma, mutta kuitenkin se on positiivinen viesti...)

    Tarkoitukseni ei tokikaan ollut tuoda omaa mahdollista munkkiani esille vaan se, että sinunkin blogiasi varmastikin (ja varsinkin sen oikeaa sivupalkkia) lukee moni sellainen henkilö, jolla voisi olla mahdollisuus antaa konkreettisempikin kiitos myös sinulle. Itse näin maallikkona ainakin soisin blogillesi annettavan tunnustusta myös ihan hlö kohtaisella tasolla (vaikkakaan en tiedä, että miten siihen suhtautuisit..)!

    (Entisen leipäjonofoorumin leipäjonolistan varsinaisia kävijä piikkejä edelsi/seurasi aina jonkin sortin uutisartikkeli, josta osasi päätellä jo "huomisen uutiset" joten uskon, että sinunkin listaasi toimittajat käyttävät hyödykseen. Mutta osaavatko toimittajat kiittää sinua..? :) )

    Elikkä viestini on toimittajille, että osatkaa kiittää myös lähteitänne, eli tämän blogin kirjoittajaa!!

    T: X LfYp

    VastaaPoista
  11. X Lf Yp (ja aina vain vaikeampi nimimerkki ;):

    Blogin kautta olen ainakin oppinut ihan pirusti, ja jo se pelkästään riittäisi pitämään innostusta yllä. Hakukoneiden asiasanalistasta voisi päätellä, että noin 300 ruokajakopaikkaa etsivää henkeä per kk löytää tätä kautta lähimmän jakopaikan, joten elän mielelläni siinä uskossa, että voin rauhassa elätellä jonkinlaista tarpeellisuudentunnetta.

    Olen sitä paitsi tätä kautta saanut lukijalta kahvinkeittimen (joka on pelastanut monta päivää ja porisee parhaillaankin). Mitä muuta pitäisi kaivata? :)

    VastaaPoista
  12. X Lf Yp: Niin ja tosiaan, onnittelut mahdollisesta mahdollisuudesta! Vaikkei se varma ilmeisesti vielä olekaan, niin positiivinen viesti joka tapauksessa, kuten sanoit. Positiivisia viestejä olet ihan ansainnut.

    Ainoa asia mistä aina joskus vähän haaveilen, olisi mahdollisuus julkaista joskus blogin ulkopuolellakin ja saada siitä hiukkasen lisätuloja. Sitten taas aina muistan, miten helposti freenä palaa loppuun ja miten tilille lopulta sai hikiset parikymppiä päivien työstä. Netti ja oma blogi on loppujen lopuksi hyvä julkaisupaikka: anonymiteetti on jees ja olen ihan yksin vastuussa sanomisistani..

    VastaaPoista
  13. Ruoka-apu ry:llä (Vantaalla) oli jossain vaiheessa ruuanjaon yhteydessä myös mahdollisuus vaatteiden valintaan, en ole ihan varma että onko sitä enää joka kerta. Tikkurilan kierrätyskeskuksen ilmaispuoli on muuten yllättävän hyvä ihan oikeasti. :)

    VastaaPoista
  14. Velma, Ruoka-apu ry:llä Vantaalla tosiaan toimii edelleenkin vaatejako, tosin tietääkseni vain Myyrmäen pisteessä. Tarkistelin asiaa, niin vaatehuone on ollut suljettuna nyt pari viikkoa mm. jaettavien vaatteiden vähyyden takia. Viime talvena sieltä kuulemma jaettiin yli 400 talvitakkia muutamassa kuukaudessa ja lisäksi melkoinen määrä pikkulasten vaatteita.

    Myyrmäen ruoka-apupiste (Iskostie 5) ottaa siis mielellään lahjoituksia vastaan. Voisin kuvitella, että erityisesti tarvetta olisi miesten takeista, pipoista/lapasista ym., lastenvaatteista ja kengistä. Myös lasten leluja kuulemma otetaan vastaan.

    Muita vaateavustuspaikkoja ovat Tikkurilassa toimiva Diakonian vaatevarasto, tiedot löytyvät samasta listasta ruokajakopaikkojen kanssa Vantaan kohdalta. Siellä vaatteista voi maksaa kuulemani mukaan sen mitä voi, jos ylipäätään voi.

    Helsingin puolella vaatejakoa on ainakin Hurstilla, muista en ole kuullut?

    Miten muilla paikkakunnilla? Onko muualla Suomessa organisoitu maksuttomia/vapaaehtoismaksullisia vaateavustuspisteitä?

    Jos muualla maassa haluaa lahjoittaa vaatteita hyvään tarkoitukseen, niin veikkaisin, että Elämäntapaliiton, seurakuntien diakoniatyön, työttömien yhdistysten, päivätupien ja Vailla vakinaista asuntoa ry:n kautta löytyy paikkoja, mihin lahjoituksia voi viedä.

    VastaaPoista
  15. Myllypuron ruokajonossa on joskus (en ole varma onko joka kerta) vaatelaatikoita joista saa ilmaiseksi ottaa. Vaatteita ei ole hirmuista määrää mutta on jotain kuitenkin. Olen menossa kai ti jonoon, joten jos muistan, katson onko vaatteita nyt, voin kysyäkin onko niitä joka kerta jaossa.

    Niistä romaneista vielä... =) Minulle on ihan sama, jos joku yksityinen vie heille ruokaa tms. mutta valtion tai kaupungin rahoilla ei pidä rikollista toimintaa tukea. Nythän juuri Romaniassa on otettu kiinni tyyppejä jotka ovat kerjäläisiä tänne järkänneet. On niitä myös varkauksista täällä kiinni saatu, joten en itse kannustaisi mitään tuollaista mitenkään. Enkä ole enää ihan niin idealisti, että ajattelisin valtioiden välisten rajojen olevan turhia... Rajattomuus ei vaan toimi, eivät ihmiset ole vielä niin fiksuja, että jättäisivät ryöstelemättä tms. Hyväksikäyttäjiä löytyy joka poppoosta, myös suomalaisista tietysti. Eikä tässä minulla ole ajatuksena noiden kerjäläisten kansalaisuus tai heimo tai vastaava, ihan sama vaikka ne olisivat australialaisia jotka oleskeluajan ovat ylittäneet; ei niitä silti pidä ruveta hyysäämään vaan jokaiselle samat velvollisuudet toimia lakien mukaan eli kotimaahan takaisin kun aika on ylitetty, jos täältä ei töitä löydy tai muuten ei pysty itseään elättämään. Nih! =D

    VastaaPoista
  16. Ofelia: Veikkaan, että mielipiteesi on aika lähellä enemmistön näkemyksiä. Minun vain on vaikeaa tehdä eroa ruokaa ja vaatteita kaipaavien ihmisten välille kansalaisuuden tai oleskelulupastatuksen perusteella.

    Lähinnä toivon syntymäpaikan jatkossa määrittävän nykyistä vähemmän ihmisen eliniänodotetta ja loppuelämää. Paras vaihtoehto tähän tietysti olisi mahdollisuus kelvolliseen elintasoon asuinpaikasta riippumatta.

    Siirtolaisuus on maailmanlaajuinen ilmiö, joka on edelleenkin vain hipaissut Suomen rajoja, eikä meillä ole osaamista sen käsittelyyn edes nykytilanteessa. Tosiasia kuitenkin on, että ilmiönä globaali muuttoliike ei tule katoamaan vaan kasvamaan, joten keinoja sen kanssa pärjäämiseen on vain etsittävä. Toiset etsivät niitä rajojen sulkemisesta, toiset vapaasta liikkuvuudesta, ja näihin en nyt ota kantaa; vain siihen, että keinoja on mietittävä ajoissa ja ihmiselämän arvo huomioonottaen.

    VastaaPoista
  17. Osuin tämmöiseen: lenitalehtonen.wordpress.com ja kommentoinkin. (Juttu siis "Mikä on sinun tekosyysi?") Nyt siellä on kaikille vinkkejä miten päästä pois leipäjonosta ja köyhyydestä!

    Minä en ole kyllä koskaan sittenkään onnistunut tuossa visualisoinnissa... En ainakaan pysyvästi!

    VastaaPoista
  18. Tervehdys, lisäsin sinut suosikkeihin, hyvää työtä teet. Itse en ole vielä leipäjonossa mutta hyvää vauhtia sinne matkalla, free-kirjoittajan roposet eivät pitkälle kanna..

    Kiitos kun et vänkää syistä ja seurauksista vaan puhut arjesta ja asioista. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  19. Reine: Kiitokset palautteesta ja tervetuloa kommentoimaan jatkossakin.

    Päivittäminen on oman elämäntilanteen takia jäänyt viime aikoina hiukan jäihin; kriisiasunnon etsintä vaikuttaa täysin turhalta, kavereiden nurkissa majailu vie kirjoittamiseen tarvittavaa yksityisyyttä jne. Eiköhän jossain vaiheessa kuitenkin synny taas status quo ja päivityksiä.

    VastaaPoista
  20. Hei! Kahlaan arkistoasi - hyviä kirjoituksia! - ja koska olen vielä suhteellisen alussa niin kysyisinkin oletko jossain vaiheessa kirjoittanut ns.kahden kerroksen väestä. Eli vaikkapa vaimosta joka ei saa työmarkkinatukea miehen tulojen takia ja mies ei käytännössä kuitenkaan elätä.. oletko tällaisiin tilanteisiin törmännyt jonossa?

    VastaaPoista
  21. Reine: Jotain tuohon suuntaan löytyy lokakuulta, (Toinen käsi antaa... (05.10.09)

    Noihin törmää jonossa, kaveripiirissä ja paremmissakin piireissä. Masentavaa kuin mikä.

    VastaaPoista

Kommentointi vapaa. On mukava huomata joskus kirjoittavansa ihmisille pelkän kasvottoman internetin sijaan.