tiistai 27. lokakuuta 2009

Elämää ikkunan tällä puolen

On niin harmaata, sumuista ja sateista. Valo vähenee joka päivä. Kaiken lisäksi on kuun loppu, se köyhäilyn kliimaksi, kun kaikki tölkit on jo viety, kolikot kerätty mattojen alta ja kavereilta lainattu se mitä uskaltaa, että voi taata takaisinmaksun edes jotakuinkin sovitusti. Pahinta on, kun kahvi loppuu - tällä kertaa se onneksi riittää juuri niin, että viimeisen porisevan pannullisen voi keittää rahapäivän aamuna ennen automaatille ja kauppaan menoa.

Ruokajonossakin tuli kuulemma asiakasennätys - viime syksyyn verrattuna normaalitkin asiakasmäärät ovat kasvaneet melkein 30%. Ihme kyllä, ruokaa on riittänyt vielä viimeisillekin, ja pullaa ja torttuja on saanut roudata naapureillekin.

Talvisin ruokavaliokin muuttuu ankeammaksi. Vihannesten hinta nousee, ja vain juureksia saa enää halvalla. Aloitin pienen ihmisen taistelun talvitympiytymistä ja tuoreudenpuutetta vastaan, ja tilasin vihanneskrassin siemeniä. Siemenpussia helistellessä ajatus vihreästä ikkunalaudasta keskellä pimeintä talvea muuttui melkein pakkomielteeksi, ja harrastajasivustojen keskustelupalstojen mukaan suurin osa vakioyrteistäni muka vielä menestyisikin talvisinkin ikkunalaudalla, kunhan jonkinlainen loisteputki löytyy.

Loisteputki on aikanaan ostettu, loisteputkilamppu on dyykattu jonkun homekorjattavan koulun jätelavalta ja ripustusketju ostettu metrihinnalla rautakaupasta. Kukkaruukkuja on tullut lahjoituksina naapureilta, sovellettu erilaisista elintarvikepakkauksista ja kustomoitu visuaalisesti miellyttävämmiksi. Kumma kyllä, vaikeimmalta haalittavalta tuntuu kunnollinen multa... Pitänee lainata naapurilta lapio, että jos vaikka jonain pimeänä pakkasaamuna saisi näkkärinsä päälle vihreää omalta ikkunalta.

En ole ennen kokeillut yrttien talvikasvatusta, mutta yrityksellä ja erehdyksellähän se maailma pyörii.

3 kommenttia:

  1. Krassi kasvaa melkein missä vaan... ja on hyvää. Joskus tökkäilen valkosipulin itäneitä kynsiä kasvattamaan versoja. Yrttikasvatusta lampuilla en ole ikinä kokeillut, lamput, nääs on pieni ongelma.

    Valoisampaa (tai oikeastaan selkeämpää) täälläkin toivottais. Onneksi on kaffetta!

    Eli - valoisampaa jatkoa!

    VastaaPoista
  2. Polga: Kiitoksia toivotteluista! Mieliala ainakin nousi heti, vaikka meninkin innoissani tilaamaan talvikasvatukseen siemeniä ehkä hiukan yli budjetin. Onneksi noissa ei monista euroista ole kyse, ja eiköhän niistä iloa ole sen edestä. Ituja, mausteyrttejä, vitamiinipitoisia salaattiaineksia... Huoh. Kasvaisivat jo.

    Tuossa taannoin, kun täällä roikkui tuo loisteputki olkkarin ikkunalla traakki- ja banaanipuiden yläpuolella, oli muutama lähimmäisistään ilmeisesti huolehtiva naapuri seisoskellut niskat kenossa pihalla tuijottamassa ja pohtinut ääneen, että onkohan tuolla sellainen huumeviljelmä. ;)

    Oon joskus kyllä miettinyt, että millaisia ongelmia tällaiset valveutuneet naapurit mahtavatkaan joskus ihmisille aiheuttaa ilmoitellessaan epäilyttävistä valaisinratkaisuista. Yrttien ja etenkin chilinkasvatus kun on aika trendi jo nykyään. Virkavalta oven takana kun ei ole erityisen hilpeä ylläri, vaikkei olisikaan luurankoja (tai - tässä yhteydessä - vääriä kasveja) kaapissa.

    Vihjeenä vielä kaikille, että sosiaalisesta mediasta saattaa joskus olla tosiaan ihan hyötyäkin: Facebookista löytyy nykyään ryhmä, jonka sivulla ilmoitellaan mm. ilmaiseksi pois annettavista tavaroista. Liitän tuon varmaan ihan linkkilistaankin, päivittyy niin mukavan ahkerasti.

    Facebookin Annetaan/lahjoitetaan/vaihdetaan/vastaanotetaan -ryhmä

    VastaaPoista
  3. HEHHEEH! Olet oikeassa, siirsin osan chileistä tuleentumaan sisällä valmiiksi. Kun ne kasvoivat ulkona ja näytin eräälle kaverille (3 lajia, eri vahvuuksia) niitä sekä kerroin erään laadun olevan "varsinainen tajunnanräjäyttäjä", alakerran eläköitynyt maalaispariskunta on ihmetellyt "mitäkähän se kasvattaa", "jotain siellä poltetaa, outo haju", "omituisia tuoksuja". Eli chiliä, itse käärittyä röökiä ja aina käristellään outoja itämaisia mausteita. Niin sitä saa äkkiä kumman maineen.

    No, ei haittaa, jopa Malmin poliisivat nauraisivat tälle!

    Toivottavasti yrttilösi kasvavat. Minulla on vihreää syömäkelvotonta jo torppa täynnä ;D

    VastaaPoista

Kommentointi vapaa. On mukava huomata joskus kirjoittavansa ihmisille pelkän kasvottoman internetin sijaan.