Sanktiot eivät kannusta työttömiä (Yle 19.04.10)
Luin ensin väärin. Ihmettelin, joko tosiaan ovat ymmärtäneet, ettei tukien menettäminen jokaisen saadun palkkaeuron myötä motivoi. Vasta sana sanktio selvensi, että kyse olikin niistä tuenalennuksista, mitä seuraa ellei hae töitä ja osallistu työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin.
Jos ei mene töihin, saa tukisummassa näkyviä sanktioita, ja tuista vähennetään 20-40%. Jos menee töihin, tukisummista vähennetään pahimmillaan 100%. Ei yllätä, että osa-aikaisesta tai väliaikaisesta töihinmenosta seuraavat työttömyysturvan uudelleenkäsittelyt ja tukien menetys pelottavat enemmän kuin viidenneksen tukivähennys.
Ymmärrettyäni mistä jutussa puhuttiin olin hetken aikaa sanaton.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ano Nyymi kommentoi taas:
VastaaPoistaOlen usein ihmetellyt, miksi vaan edelleen on niin vaikeaa lyhyiden työpätkien jälkeen saada korvaukset juoksemaan. Tosin minulla ei tästä asiasta sattuneesta syystä kokemusta ole, mutta olen runsaasti lukenut muiden kertomuksia eri puolilta.
Monet hallitukset ovat istuneet pitkään ja hartaasti, mutta tälle asialle ei ole mahdettu mitään. Päinvastoin, on tainnut vaikeammaksi mennä tässä tietotekniikan luvatussa maassa.
Aina myös lähdetään siitä, että työtöntä ei kannusta lisäraha, vaan leikkaukset siitäkin vähästä. Kummallista kyllä hyväosaisia kannustaa lisäraha, silloin kun sitä tavalla tai toisella on tarjolla, vaikkapa veronalennusten muodossa.
Kun itse joskus ammoin 80-luvulla olin tunkemassa uudelleen kouluttautumiseni jälkeen työmarkkinoille, riitti pelkkä liiton lappuun kirjoitettu työssä/työtön. Ei tarvittu aina erikseen todistuksia työnantajalta.
Sitten tuli muuan kansanedustaja, jonka päähänpinttymä oli työttömien suunnaton sosiaalitukien huijaus. Ja sillä tiellä ollaan yhä. Tuli oikea Gestapo-armeija vahtimaan, ettei vaan pennin latia makseta työttömälle turhaan. On vaan tainnut se armeija tulla maksamaan paljon enemmän kuin ne muutamat huijarit, jotka kiikkiin lopulta jäivät. Paljon enemmän on varmasti maksanut sekin, että monet eivät ole todellakaan voineet päivän parin sijaisuuksia ottaa vastaan, koska elämä menee niin vaikeaksi tukien viipyessä.
Ja mitäs tässä maassa asioiden korjaamiseksi tehdään? Laitetaan sitten viimeiseen tukeenkin sellaiset vähennykset, että ihme on, jos ei jo henki lähde. Mottohan tässä maassa on se raamatullinen "joka ei työtä tee, ei hänen syömäänkän pidä". Tyystin on unohdettu, ettei ole mitä tekisi, siis palkkatyötä. Siitä muustahan on vaikea saada muuta, kuin lisää kuluja. No ehkä joskus hiukan hyvää mieltä. Mutta onko oikein, että köyhän ja vähätuloisen pitää iloisin mielin olla antamassa työpanostaan, vaikka nälkä kurnii ja välttämättömyyttä on mahdottomuus hankkia? Ei minun mielestäni.
Minä, kirkosta rahallisista syistä eronnut pakana, vihastun jo siitäkin, että Hurstin leipäjonolaiset (ja muutkin) joutuvat pakosta kuuntelemaan jumalansanaa ennen kuin ovat kyllin kelvollisia sitä viittä vaille vanhenevaa (muuten jätteeksi menevää) sapuskaa saadakseen.
Tässä maassa näyttää pitävän paikkansa hyvin se, että köyhän on oltava nöyrä. Muilla ei niin ole väliä.
Hurstin lafka btw ostaa lahjoitusrahoilla ruokaa jaettavaksi, siis mm. niitä kuivatuotteita mitä harvemmin ruokajonoista muuten saa EU-kassijakoja lukuunottamatta.
VastaaPoistaOn ihan käsittämätöntä, miten työtöntä käytännössä rangaistaan keikka- ja osa-aikatöiden vastaanottamisesta. Yleensä tulos on +-0, jolloin selviää helpolla, jos koko palkasta 100% menee vuokraosuuksien ja lääke- ym. kulujen vuoksi sosiaalitoimen kautta puoliksi valtiolle ja puoliksi kunnalle.
Vaikeaksi homma tosiaan menee silloin, jos palkkatodistuksia joutuu toimittamaan Kelalle. Sen sijaan, että simppelistä vähentäisivät seuraavista tuista sen perinteisen 50% palkasta, voi työttömyysturvaan tulla kolmen päivän raksaduunin takia 2-3kk katkos. Tämä on koettu ja nähty.
Puhumattakaan siitä, millainen haloo tulee, jos jonkin kuukauden aikana palkkaa tulee tilille yli 300e, jolloin myös yleinen asumistuki arvioidaan uudelleen. Ja vaikka kuinka selvittäisit samalla, että kyseessä oli kertaluontoinen työkeikka ja vastaavaa ei ole tiedossa, niin harmillisen usein Kela muuttaa asumistuen pysyvästi "uuden tulotason" mukaiseksi. Ja siitä alkaa sitten - Kelan itseoikaisukyvyt tuntien - helposti 1-2v valitusrumba vakuutusoikeuteen, ettei tule takaisinperintöjä...
Ano Nyymi tarkentaa: Todella arvostan Hurstien työtä, joten en tarkoittanut nyt mitenkään väheksyä sitä. Aika monelle olisi lisää vaikeuksia tiedossa ilman heidänlaisiaan ihmisiä. Silti minua tökkii se virsien veisuuttaminen niin siellä kuin muuallakin. Itsellä ei ole leipäjonoista muuta kuin sivustaseuraajan kokemuksia, mutta mielestäni on väärin köyhiä ihmisiä kohtaan moinen menettely. Pidettäköön hartaushetket erikseen, joka haluaa mennä armopaloista kiittämään tässä epäoikeudenmukaisuuksien maailmassa, tehköön niin. Täällä meilläpäin tiedän, että uskonnollinen järjestö ainakin aiemmin velvoitti ensin osallistumaan hartaushetkeen ja sitten vasta jaetaan mitä jaetaan. Työttömien toimipaikassa näin ei ole, sieltä joskus hain EU-kasseja, kunnes totesin, etten pelkillä jauhoilla ja muilla hiilihydraateilla saa tasapainoista ruokaa syntymään. Kun ne kassitkin sitten alkoivat olla aina yksipuolisempia ja yksipuolisempia, lopetin kokonaan. Ja kun vielä asuu pikkukaupungissa, tulee todella pian leima otsaan. Helsingin horisontista sitä voi olla vaikea ymmärtää. Täällä saa lukea paikallislehden tekstiviestipalstalta kateellisia kirjoituksia ja ihmettelyä kuka kulloinkin on ollut väärässä paikassa (siis hakemassa ruoka-apua). Sellaisia ihmiset vain ovat, ei voi mitään.
VastaaPoistaMinäkin arvostan ruokajonojen ylläpitäjien toimintaa uskonnosta tai ajatusmaailmasta riippumatta, ja Ano Nyymin tavoin olen samaa mieltä siitä, että ruokasäkin saamisen edellytyksenä ei tule olla osallistuminen uskonnolliseen tilaisuuteen.
VastaaPoistaVakiojonossani hartauden voi aika hyvin välttää menemällä paikalle juuri ennen numeroiden huudon alkamista, jolloin hartautta ei tarvitse montaa minuuttia kuunnella. Muutenkin voi aina feidata pihalle sen ajaksi. Mutta silti.
Ymmärrän hyvin, että toisille hartaustilaisuus on hengellisesti merkittävä ja mahdollisuus käydä puhujien kanssa hengellisiä keskusteluja hartauden jälkeen, mutta minulle sopisi varsin hyvin, että hartaus pidettäisiin esimerkiksi puoli tuntia etukäteen; jos ovet nykyään avataan tasalta ja numeroiden huuto eli itse jako alkaa tuntia myöhemmin, niin hartauden voisi aloittaa ennen ovien varsinaista avaamista niin, että halukkaat voivat tulla aikaisemmin osallistuakseen hartaustilaisuuteen. Jaon jälkeen hartauden pitäminen kun olisi ongelmallista työntekijöiden kannalta, jotka haluavat vain siivota paikat kuntoon asiakkaiden jäljiltä ja lähteä kotiin...
Jos ruokajakoa järjestävä taho on uskonnollinen, on ymmärrettävää haluta pitää jakotilaisuuden yhteydessä uskonnollinen tilaisuus samalla. Ajoitukset voisi kuitenkin järjestää niin, että pakkoläsnäoloa veisujen ja herätyksellisten huutorukousten ja kaatamisnäytösten aikana ei tarvitsisi olla lainkaan. Tai riskeerata numerolapun saamista sillä, että pyrkii välttämään hartautta mahdollisimman pitkälti.
Ano Nyymi: Ja KERRO nyt IHMEESSÄ, kuka kansanedustaja?! :b Nimen mainitseminen tyypin omaan poliittiseen toimintaan liittyvässä asiassa on täysin korrektia. Sillä perusteellahan ne äänestyspäätöksetkin tehdään...
VastaaPoistaAno Nyymi toteaa, ettei osaa valitettavasti kirjoittaa sen kansanedustajan nimeä, joka takavuosina piti yhden jos toisenkin puheenvuoron sosiaalitukihuijareista. Ja saikin sitten todellakin kelpo seurantaa aikaiseksi ja Kelakin aika ajoin raportoi tiedotusvälineille tilanteesta peräti. Ko edustajalle valitettavaa oli, että niitä huijareita ei kuitenkaan pilvin pimein löytynyt. Toki aina oli joukossa muutamia yritteliäitä, jotkut jopa onnistuivat nostamaan samanaikaisesti sekä tukia että palkkaa. Hyi hyi, väärinhän se on rehellisiä kohtaan tietysti.
VastaaPoistaEn tiedä mistä johtuu, mutta pitkään aikaan ei tästä asiasta ole uutisointia ollut ja muutenkin kyseinen kansanedustaja on nykyään ollut jostain syystä (onneksi) varsin hiljainen.
Ano Nyymi: Ai, onko se se jonka nimeä _kukaan_ ei osaa kirjoittaa? ;)
VastaaPoistaMahdollisesti tarkoitamme samaa tyyppiä.
VastaaPoistaTerv. Ano Nyymi
Mä osaan kirjoittaa sen nimen. =)
VastaaPoista(Tosin epäilen olenkohan ollenkaan perillä siitä ketä tarkoitetaan...)
LOntoossa on kansanedustajan etunimeen viitaten sellainen iso patsas... Mutta totta puhutte. En ole itse työtön mutta muutaman tunnen ja se on ainaista kuittihommaa tuon kelan kanssa. Oliskohan liikaa vaadittu, jos tulot tarkastettaisiin verotuksen yhteydessä, kuten opiskelijoilla? Tietysti pitisi ensin määritellä paljonko työtön saa ansaita vuodessa niin, ettei hänen saamaansa korvaus pienene.
VastaaPoistaTai sori, sehän on torni, ei patsas... missä lie ajatukset näin aamulla ;-))
VastaaPoistaSanktio on roikkuu työttömän niskassa kuin rautavanne. Lähtökohta tässä ihmiskäsityksessä on, että työtön on "rikollinen" tai syyllistymässä johonkin rikokseen.
VastaaPoistaTuossa uutisessa toistettiin kolmea sanaa: pelko, uhka, sanktio (siis kiristäminen, pakottaminen rangaistuksen uhalla).
Karua kertomaa.
(linkitin täällä maaliskuussa käydyn keskustelun perustulosta blogiini, koska siinä tuli esille tärkeitä näkokohtia)
Anonyymi: Arvasin!
VastaaPoistaHirlii: Kävin kommentoimassa. :) Soininvaaran laskelma perustui nykytilanteeseen ja pyrki perustelemaan nykyisten tukisummien riittävyyttä. Siinä meillä varsinainen perustulon esitaistelija...
VastaaPoistaNo niinpä ! Hyvä kun kävit.
VastaaPoistaVaikuttaa siltä, että Vihreiden maailmakatsomus ja ihmiskuva on ajan saatossa koventunut ja kaventunut, mutta ehkä se johtuu siitä että tulee pelko oman puseron alle.
Ja pelko joka jäytää, että jos joutuisinkin itse putoamaan, ja vielä se on vain haurhainen fantasia: SAISIN tuota ja tuota. Muttaettä oikeasti niin SITTEN.
Pelko luo vihaa ja muuta tarpeetonta, eikä rakenna todellista kansalaisyhteiskuntaa. Keskustelua, ja todellista dialogia.
En kuitenkaan usko että kukaan meistä haluaa elää pelon ja uhkailun yhteiskunnassa.