tiistai 29. maaliskuuta 2011

Jotta köyhyys ei periytyisi

Eduskuntavaalit tulevat taas, ja sitten voikin taas katsoa, mihin sosiaaliturvaa koskevat hyvät aikeet ja lupaukset tällä kertaa kaatuvat. Vaalikaudella 2007-11 monet niistä jumittuivat Sata-komiteaan ja työmarkkinajärjestöjen vastustukseen (työmarkkinatuen nosto), ja loppuun asti saatetuista saivat työttömät ja toimeentulotukiasiakkaat lähinnä lämmintä kättä.

Lompakossa ei lapsilisän indeksikorotus (40c/kk) tai toimeentulotuen perusosan nosto (2e/kk) paljon tunnu, mutta onhan se askel pienikin askel. Työttömän aktivointilisästä ei kannata edes puhua, koska minimituella elävälle työttömälle siitä ei verollisena tulona ole penninkään hyötyä lisän siirtyessä suoraan sosiaalitoimiston kautta asumismenoihin. Todellinen kehumisen aihe sen sijaan on tuoreehko mahdollisuus työmarkkinatuella opiskeluun: sitä en lakkaa ylistämästä.

Lapsilisän vaikutuksesta toimeentulotukeen puhutaan nyt jatkuvasti. Eilen televisiossa valitettiin, miten toimeentulotuelle tippuessa lapsilisä muuttui hyödyttömäksi, koska se vähennetään toimeentulotuesta. En tiedä, miten moni tietää, että lapsille lasketaan omat toimeentulotuen perusosat. Ne tosin ovat aikuisen tukia pienemmät, mutta silti yli kaksinkertaiset lapsilisään nähden, ja sillä turvataan lapsen osalta perustoimeentulo Kelan maksamia tukia - elatustuki ja lapsilisä - vastaavasti. Toimeentulotuki on viimesijainen tuki, ja lapsen osalta perusosa paikkaa tarvittaessa vajeen, jos Kelan tuet eivät vielä juokse tai niissä tulee ongelmia. Toimeentulotukea saa myös lapsen ensimmäiseltä elinkuukaudelta, jolloin lapsilisää ei vielä myönnetä.

Lapsilisä ja toimeentulotuki eivät ole tukijärjestelmän keskeisiä ongelmia edes lapsiperheköyhyyden kohdalla. Köyhyys periytyy, ja etenkin yksinhuoltajaperheissä köyhyydestä nouseminen on vaikeaa. Suurin ongelma toimeentulotuella ja minimipäivärahoilla eläville on toimeentulotuen ja asumiskulujen välinen yhteys: asumistuki on jäänyt asumiskulujen noustessa pahasti jälkeen, ja ero tiuhemmin päivittyviin sosiaalitoimen kuntakohtaisiin vuokrakattoihin on revähtänyt liian suureksi.

Kun yleinen asumistuki kattaa hikisesti 40-50% asumiskuluista, joutuu minimituilla elävä kattamaan loput asumiskuluistaan toimeentulotuella. Pääkaupunkiseudulla ja myös monissa muissa kasvukeskuksissa tämä tarkoittaa useiden satojen eurojen toimeentulotukea asumiskuluihin.

Yleisessä asumistuessa on joustoa tulojen suhteen: Kelan mukaan tulojen noususta ei tarvitse ilmoittaa, jos muutos jää alle kolmensadan euron kuukautta kohti. Toimeentulotuessa tätä joustoa ei ole, vaan kaikki tulot vähennetään toimeentulotuesta. Näin esimerkiksi lapsilisän yh-lisä valuu osittain asumiskuluihin, eikä minimipäivärahatyöttömän kannata ottaa vastaan keikkatöitä tai osa-aikaduunia. Jos köyhien, toimeentulotukeen oikeutettujen lapsiperheiden taloutta halutaan parantaa, niin lapsilisän etuoikeuttaminen olisi keinona sieltä hankalammasta ja sotkuisemmasta päästä, eikä millään lailla edesauttaisi tukiloukusta nousemista.

Lapsiperheiden toimeentulotuesta puhuttaessa on myös sivuutettu onnellisesti yksinäiset köyhät, joiden on vielä vaikeampaa tulla toimeen kuin yhden pikkulapsen perheen. Oma elintasoni nousi ainakin monipuolisemman ruoan verran, kun lapsen toimeentulotuki alkoi juosta: pieni ei vielä paljon kuluta. Se asia varmaan muuttuu mukelon kasvaessa, oppiessa kuluttamaan housunpolvia ja ruokavalion vaatiessa maidon sijaan vihanneksia ja kalaa. Virikkeitä tässä taloudessa tullaankin hakemaan ennemmin majanrakennuksesta lähimetikössä kuin kuukausimaksuisesta naperomuskarista.

Syvällisen empiirisen ja mutu-asiantuntemukseni perusteella esitän neljä kainoa toivetta seuraavalle vaalikaudelle:

Sekä yksinäisten että lapsellisten toimeentulotukiasiakkaiden tilanteen parantamiseksi asumistuki tulisi remontoida nykyisiä asumiskustannuksia vastaavaksi ja poistaa tuen neliörajat. Asumistuen tulisi määräytyä samoin kuin toimeentulotuen vuokrakaton, eli pelkän vuokrasumman perusteella, jolloin olisi nykyistä kannattavampaa hakeutua keskustojen kalliiden neliöiden asunnoista väljempiin lähiöihin. Asumistuen kattaessa asumiskuluista esimerkiksi sen legendaarisen 80% (asumistuen nykyinen teoreettinen maksimi) jäisi toimeentulotuella katettavaa osuutta huomattavasti vähemmän, jolloin työnteosta tulisi kannattavaa huomattavasti nykyistä pienemmillä ansiotuloilla.

Asumistuen remontti mahdollistaisi pyrkimistä pois toimeentulotukiloukusta, mutta se ei yksinään riittäisi nostamaan köyhien elintasoa. Toimeentulotuen perusosia pitäisi tietysti nostaa, mutta se tietenkin lisäisi automaattisesti tukeen oikeutettujen määrää. Ja koska työmarkkinatuki on nykyisellään saman suuruinen kuin toimeentulotuen perusosa, olisi työmarkkinatukea mielekästä nostaa vastaavasti, jos toimeentulotukea korotettaisiin. Ja silloin kai pitäisi korottaa myös ansiosidonnaisia, koska työmarkkinajärjestöt. Ja sittenhän kaikki vasta olisikin kallista. Hui.

Kolmas haaveilemani, ihanan kallis mutta itsestäänselvä (mm.) lapsiperheköyhyyden vähentämisen keino olisi oikeuttaa opiskelijat samaan perusturvaan kuin meidät mitään tekemättömät lusmutkin. Tällä hetkellä aktiivisuudesta rangaistaan - ei työttömänkään tarvitse elää lainarahalla. Opintolaina voisi olla etuoikeutettua tuloa, jonka nostomahdollisuutta voisi siten pitää jonkinlaisena palkkiona aktiivisuudesta. Lainaa se on kuitenkin, ja takaisin sekin pitää maksaa.

Ja neljäntenä, muttei vähäisimpänä: tervaa ja höyheniä satakomitealaisille, "onhan nyt tehty huomattavia parannuksia" -hallituslaisille ja demareille, joilla on pokkaa kitistä perusturvasta vaikka omana hallitusvastuuaikana eivät viitsineet edes yrittää. Muutenkin Hakaniemen puljut voisi pistää pakettiin ja postittaa Libyaan.

10 kommenttia:

  1. Hyvä sekä asiallinen teksti,köyhyys on tullut jäädäkseen, ei yksikään puolue ole laittanut tikkua ristiin köyhien puolesta.
    Vihreät ajaa polkupyörällä näyttävästi,vasemmisto järjestää ammattijärjestöjen puheenjohtajille eläkesäätiöön hallituspaikkoja. Köyhät ovat ajettu niin alas jotta sieltä ei nousta,työttömyys on suurin köyhyyden syy. Tilastoja julkistetaan miten paljon esim: tänä vuonna kansantulo kasvaa, uskokoon ken tahtoo.

    VastaaPoista
  2. Kivaa kun ehdit kirjoittaa tänne! =) Olen niin odottanut!

    Onhan kiva toivoa että NYT jotain tapahtuisi kun vaalitkin ovat tulossa, mutta silti luulen että mikkään ei muutu, ja köyhiä ei vaalien jälkeen enää muisteta... =/

    Jos ei asumiskustannuksia saada alas tai vuokrien nousua hidastumaan niin asumistuen korjaus olisi paikallaan, ja ainakin olisi hyvä jos kaikki työnteko tulisi kannattavaksi. Mutta saas nähdä tapahtuuko mitään!

    Kauhulla minäkin odotan aikaa kun lapsi alkaa syödä ja kuluttaa enemmän... =D

    VastaaPoista
  3. Puhut asiaa! Sen verran vielä, että SATA-komitean työhän vesittyi jo alkuunsa eli edes mietintöön ei saatu kaikkea, mistä alkuunsa oli keskusteltu -> kanankakkaa koko loppulauselma.

    Asumiskuluissa olet kyllä niin oikeassa kuin olla ja voi - ne köyhdyttävät tavallista palkansaajaakin jo niin, että matalapalkka-aloilla työskentelevät ovat oikeutettuja jo nyt asumistukeen. Eikä tämä siis kerro palkan pienuudesta (pienihän se tietysti on!) vaan asuntojen vuokratasosta Pääkaupunkiseudulla. En itse kyllä pistäisi pahakseni vuokrasäännöstelyä! Samalla komppaisi verovähennysoikeuden poistamista omistusasunnoissa velkaantuneille *joo, katkero vai?*

    Kannatan kaikkia ehdotuksia, mutta myös esim. hiukan korkeampaa elintasoa havitteleville vastikkeellista kansalaistuloa (eli esim. työtön tai opiskelija voisi tehdä jotakin ja saada vastikkeeksi korotettua tukea johonkin euromäärään asti). Lisäksi osapäivätyö, osa-aikaeläke, pätkätyöt yms. tulisi saada a) kannattavaksi vaihtoehdoksi eli helpotettava byrokratiaa b) niille, jotka ovat työssä, olisi maksettava himppasen enemmän vuorotteluvapaalle jäämisestä (toisi ainakin määräaikaisia työpaikkoja!), minimiaikaa voisi nostaa esim. 6 kk:een c) kyllähän minä keksisin vaikka mitä, mutta eiköhän ensin käydä äänestämässä!!!!

    VastaaPoista
  4. 40 senttiä kuussa on kuule iso raha, sillähän saa jo.... hmmm, lähes kilon perunoita ja 2 pussia tarjouksesta makaroonia... puolilitraa maitoa. Naurettavaa tosiaan. Mutta joskus pitää olla niin tasa-arvoinen että se pistää vain nauramaan. Olisko voitu kohdentaa vaikka pienituloisille pelkästään? Ilmeisesti Kelan tietojärjestelmät eivät tähän taivu vieläkään, vaikka kaikkea muuta mukavaa ne kyllä pystyvät kaivamaan esille.

    VastaaPoista
  5. "Todellinen kehumisen aihe sen sijaan on tuoreehko mahdollisuus työmarkkinatuella opiskeluun: sitä en lakkaa ylistämästä."

    Hyvä uudistus, mutta lakia säätäessään unohtivat korjata muutamia työkkärintoimintaa (ja kelan) sääteleviä säädöksiä. Joten käytännössä saa opiskella, mutta jokaisesta tekemisestä on raportoitava työkkääriin.

    Luulin itse, että prosessi olis ollut helppo, mutta ei, jouduin käymään paikan päällä ja sen lisäksi kirjailemaan 3:n sivun selvistyksen opintojen aloittamisesta ja nyt kun ne päättyvät, saan tehdä kirjallisen selvityksen niiden päättymisestä ja suortuksistani (tää on tietty ihan ookoo).

    Työkkärinvirkailija huokaili itse tälle uudistukselle, koska pykälä/asetusviidakossa lainsäätäjiltä unohtuu muutamat muuta asetukset jotka pitäisi samalla oikasta.

    No, hyvä sentään, että se on edes noin periaatteessa tehty mahdolliseksi. Virkailija tosin voi evätä myös sen, ellei opiskelu edistä työnsaantia yms yms.

    VastaaPoista
  6. Mun yks ystävä ei voinutkaan sitten opiskella työttömyysrahalla koska opintojen ei katsottu edistävän työnsaantia. =( Mut kyseessä olikin täydentävät taideopinnot joten ei ihme... eihän taiteilijoilla kovin hyvä tilanne olekaan.

    VastaaPoista
  7. Tuo työllistymisharkinta on sinällään ymmärrettävää, mutta tietysti ihan perseestä.

    Saas nähdä, tuleeko viiden vuoden sisällä jokin selvitys, jonka mukaan "vain" niin ja niin monta prosenttia työmarkkinatuella valmistuneista on työllistynyt, ja koko systeemi lakkautetaan kustannustehottomana...

    Tuntuu, että pieniä hyviä aikeita riittää, mutta pienten hyvien tekojen yritykset vesitetään tekemällä hakemisesta liian monimutkaista, nollaamalla niiden merkitys muualla tukiviidakossa tai rajaamalla niitä liikaa. Pakko kai on silti ajatella positiivisesti, että askelia ne ovat nekin, ja hyviä silloin kun joskus sattuvat toimimaan. Inhorealismillahan menisi järki.

    Niitä isompia hyviä aikeita ja tekoja odotellessa.

    VastaaPoista
  8. No kaikkihan sen nyt tietää, mihin suomalaisten verorahat menevät tästä hamaan tappiin. Ei se turhaan ole ollut vaalitenttien kuumin keskustelunaihe. Pitäähän sijoittajat pelastaa (etenkin ulkomaiset).

    Ilokseni huomasin, että tuo lapsen toimeentulotukijuttu oli nyt niin, kuin se asia on, eikä pelkästään itkua siitä, miten toimeentulotukiasiakkaan lapset eivät saa mitään.

    Mitä tulee asumistukeen, niin kenenkähän taskuihin ne tuet menevät lopulta? Mielestäni mennään vaan ojasta allikkoon, jos noille tahoille annetaan mahdollisus rahastaa lisää. Suurin ongelma tässä on että pieniä asuntoja ei ole tarpeeksi, eikä näytä siltä, että asialle edes halutaan tehdä mitään, huolimatta kasvavasta yksinasujien (ja köyhien) määrästä. Jokaisen pitää kuitenkin tajuta, että asua voi muuallakin, kuin ydinkeskustassa. Jos on mahdollista saada asunto sivummalta halvemmalla, niin tällaista tulisi jotenkin suosia myös tukipolitiikalla. Ja mitä tulee tuohon asuntolainojen verovähennysoikeuteen, niin jokainen voi käytännössä kokeilla, mitä on maksaa asuntolainaa. Me kaikkihan emme voi yhteiskunnan asuntotuotannon varaan jättäytyä.:) Siinä voitaisi toki katsoa lainakohteen laatua eli perustarpeen tyydytyksestä suotaisi tuota etuoikeutta, mutta ökyilyn maksaisi jokainen itse. Tätä reseptiä voitaisi muutenkin soveltaa vaikka alvin porrastuksella perustuotteiden ja ylellisyyskamojen (esim. kalliit merkkitavarat) kohdalla, siis erilainen veroprosentti. Vanha kunnon ylellisyysvero takaisin.

    Mitä tulee tuohon ikuiseen opiskelijoiden valitukseen, paljonkos saavatkaan tienata opiskelujen ohella ihan ilman maksamatta veroa? Työtön ei tienaa mitää ilman tukien menetystä. Opiskelu on välivaihe elämässä, työttömyydestä voi pahimmassa tapauksessa tulla todellinen uraputki. Työtön ei saa lainaa (no ehkä jostain pikavippiä) pankista. Opintolainan takaajana on valtio ja korot ovat pientä verrattuna muiden lainojen korkoihin. Työttömäksi jääneellä voi olla lainaa ja silloin onkin vitsit vähissä.

    Toimeentulotuki on viimesijainen tuki ja ensisijaisen tuen kuuluu lakien ja asetusten mukaan olla suurempi, mikä oikein on, sillä onhan työttömyysturvaa saavalla velvollisuus olla työmarkkinoiden käytettävissä. Eli jos korotusten tielle lähdetään (syytä vihdoinkin olisi, valitettavasti ei taida herua), niin silloin on nostettava ensiksi työttömyysturvaa. Käytännössähän siinä kuitenkin nousisi myös viimesijainen turva. Ymmärrän kyllä, että ansiopäivärahaa saavalle ihan oikeutetusti kuuluu korotukset palkankorotusten mukaan, mutta oudolta tuntuu, että perusturvalla olevalle ei tunnu kuuluvan mitään. Ja veroa meidän kuuluu maksaa enemmän, kuin moninkertaisesta työtulosta. Meitähän pitää kannustaa. Ihmeellistä, että muita kannustetaan alentamalla veroja.

    Tuosta ns. sinkkujen huomioimisesta vielä. Olen seurannut näitä vaalikeskusteluja yhdeltä jos toiseltakin kanavalta, mutta laihoin tuloksin. Kokoomus/Katainen tuntui olevan ihan pihalla eikä osannut sanoa juuta ei jaata, vain ruokapakkausten suuresta koosta huolestui! Keskustan puolella mainostettiin naisjärjestön tarttuneen asiaan, muta mitään ei voida oikeastaan tehdä ennen kunnollista tutkimusta! Siis asia haudataan korkeintaan johonkin työryhmään. Sos.demeiltä ja Perussuomalaisilta en muista tästä edes kysytyn. Mehän olemme niin pieni ja vähpätöinen ryhmä (vitsivitsi), ettei tarvitse noteerata (70 % esim. Helsingin kotitalouksista yhden hengen talouksia ja sitä rataa).

    Siinähän ihmetellään, kukin tahollaan ja tilanteessaan. Koirat haukkuu ja karavaani kulkee. Vaalit tulee ja menee. Yksi on ja pysyy. Arvatkaa mikä?

    VastaaPoista
  9. Jos joku törmää joskus puolueiden ohjelmiin tai muihin analyyseihin sosiaaliturvasta, tuloeroista jne, niin otan linkkejä mielelläni tännekin. Nettimedioissa on niin paljon jo selaamista, ettei jaksa puolueiden sivuja sentään alkaa enää kahlaamaan, ellei saa suoraa linkkiä.

    VastaaPoista

Kommentointi vapaa. On mukava huomata joskus kirjoittavansa ihmisille pelkän kasvottoman internetin sijaan.